Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiö tutkii alueellisten erojen vaikutuksia osallisuuteen

25.11. julkaistavassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus -julkaisussa järjestökentän tutkijat nostavat esille alueellisten erojen merkityksen osallisuuteen.

Kuntoutussäätiön tutkijoiden artikkelit käsittelevät heikoksi toimeentulonsa kokevien osallistumista sote-järjestöjen toimintaan ja nuorten työttömien ja työkyvyttömien aikuisten osallistumista vapaa-ajan toimintaan.

ath_kuvaTutkimusten mukaan syrjäytymisvaarassa olevien osallistumisessa järjestöjen ja yhteisöjen toimintaan suhteessa muuhun väestöön ei ollut eroa alueellisesti. Sen sijaan nuorilla aikuisilla osallistumattomuudelle annetut syyt vaihtelivat hieman työllisyystilanteen ja alueiden välillä.

Kaupunkialueella osallistumista rajoittaa tiedonpuute, kehysalueella ajanpuute ja maaseudulla kulkuyhteydet. Kuntoutussäätiön tutkija Maari Parkkisen mukaan työttömät tai työkyvyttömät kertoivat osallistumattomuuden syyksi ensisijaisesti sen, että tarvetta tulla mukaan toimintaan ei ollut. Toiseksi sen, että kiinnostavaa vaihtoehtoa ei omalla alueella ole tarjolla.

”Työttömät ja työkyvyttömät valitsivat työllisiä useammin oman tai läheisen terveyden syyksi osallistumattomuudelle. Miten palvelujen kehittämisessä tämä otettaisiin huomioon?” Maari Parkkinen kysyy.

Tutkijoiden mukaan alueellisten erojen tarkastelu
on tärkeää osallisuutta edistävässä työssä.

Kuntoutussäätiön tutkija Timo Ilomäen mukaan heikoimmassa asemassa olevat naiset osallistuvat aktiivisesti sote-järjestöjen toimintaan eri puolella Suomea. Tutkimukseen osallistuneista miehistä reilulla yhdeksällä prosentilla oli taloudellisia vaikeuksia. Tämä osa miehistä vaikuttaisi kuitenkin osallistuvan yleisemmin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan kuin ne, joilla vaikeuksia ei ollut.

”Järjestöt toimivat myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuten asunnottomien kanssa. Näitä ja muita osoitteettomia henkilöitä kyselytutkimukset harvoin tavoittavat.”

Alueellisten erojen ja osallisuuden tutkiminen osana kansallista alue- ja hyvinvointitutkimusta antaa niin kuntien ja alueiden palveluiden kehittäjille kuin järjestöillekin mahdollisuuden kohdentaa toimintaa tarkemmin myös syrjäytymisvaarassa oleville.

”Tutkimuksemme mukaan työttömät ja työkyvyttömät nuoret ovat aktiivisesti mukana vapaamuotoisessa harrastusporukoissa ympäri Suomen. Erityisesti haja-asutetuilla seuduilla olisi hyvä luoda puitteita vapaamuotoiselle harrastamiselle”, kertoo Maari Parkkinen.


Julkaisu

Jukka Murto ja Oona Pentala (toim.): Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus. ATH-tutkimuksen tuloksia – Järjestökentän tutkimusohjelma


Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus on laaja, 169 500 henkilöä kattava kyselytutkimus, jossa on kysytty yli 20-vuotiaiden suomalaisten elintavoista, terveydestä ja palvelukokemuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuodesta 2010 toteuttamaan seurantatutkimukseen on nyt liitetty tiedot vastaajan asuinalueen tyypistä. Alueluokituksessa alueet on jaettu seitsemään luokkaan esimerkiksi asumiseen, maankäyttöön ja työllisyyteen liittyvien piirteiden perusteella myös kuntien sisällä. Suomi on moniin Euroopan maahan verrattuna erityislaatuinen alueprofiilinsa vuoksi.Tiiviit kaupungit ja haja-asutettu maaseutu luovat erilaisia mahdollisuuksia osallistua jopa saman kunnan sisällä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) yhdessä koordinoimassa järjestökentän tutkimusohjelmassa pyritään tuottamaan mittavasta, alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineistosta sellaisia analyysejä, jotka palvelevat kuntia hyvinvointikertomusten tekemisessä terveydenhuoltolain mukaisen väestöryhmittäisen seurannan toteuttamisessa. Kuntien ja alueiden lisäksi tutkimusaineistoa hyödynnetään lukuisissa tutkimushankkeissa. Tulokset raportoidaan nopeasti asiantuntijoiden käyttöön. 

Osallistuminen, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus-julkaisun tarkoituksena on palvella järjestötoiminnan kehittämistä ja auttaa ymmärtämään järjestötoimintaan osallistumisen merkityksiä ihmisille itselleen. Tutkimuksessa ovat mukana THL, RAY, Kuntoutussäätiö, UKK-instituutti, A-klinikkasäätiö ja Kehitysvammaliitto.

 

Lisätietoa tutkimuksesta

Shemeikka Riikka

Johtaja, tutkimus ja kokeilut

044 781 3102 | riikka.shemeikka@kuntoutussaatio.fi

Median yhteydenotot



Sisältö päivitetty 25.11.2016

Jaa sivu!

Simple Share Buttons