Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Oikea-aikainen ja tehokas AVH-kuntoutus kannattaa

Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on yhteisnimitys ohimeneviä tai pitkäaikaisia neurologisia oireita aiheuttaville aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille. Suomessa vuosittain runsaat 15 000 henkilöä saa aivoinfarktin eli aivoverisuonitukoksen, joka on häiriötyypeistä yleisin.

Kehittyneen akuuttihoidon vuoksi valtaosa sairastuneista selviää hengissä. Työkyvyn menettämisestä ja kuntoutustarpeesta johtuen aivoverenkiertohäiriö on kuitenkin kolmanneksi kallein kansansairaus aiheuttaen yli miljardin euron vuosittaiset kulut. Joka neljäs sairastunut on työikäinen ja heistä puolet ei kykene palaamaan töihin.

Oikea-aikaisen ja tehokkaan AVH-kuntoutuksen tiedetään vähentävän kustannuksia merkittävästi. Kuntoutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja ja tilanne pääkaupunkiseudulla ja työikäisten keskuudessa on verrattain hyvä. Kuntoutustarve tulee todennäköisesti kasvamaan väestön ikääntyessä, työurien pidentyessä ja työn kognitiivisten vaatimusten lisääntyessä.

Sairastuminen vaikuttaa oleellisesti myös yksilön elämään. Aivoinfarktin jälkeen yleinen väsyvyysoire on yhteydessä kuntoutuksesta saatuun hyötyyn ja työhön paluuseen. Elintavoilla on merkittävä vaikutus paitsi sairastumisriskiin, myös kuntoutuksen onnistumiseen.

Kuntoutussäätiön johtavana tutkijana toimivan neuropsykologian dosentti Erja Poutiaisen johtamassa AINO-tutkimusprojektissa seurattiin 230 työikäisenä vuosina 2007–2009 aivoinfarktiin sairastuneen suomalaisen tilannetta kahden vuoden ajan. Kelan rahoittaman projektin tavoitteena oli tarkastella sairastumisen alkuvaiheessa havaittavien tekijöiden yhteyttä kuntoutumiseen.

Alkuvaiheessa todetut neuropsykologiset oireet kuten muistin, keskittymisen tai toiminnanohjauksen häiriöt ennustivat PsT Tatu Kaurasen tutkimustulosten mukaan työkykyä paremmin kuin esimerkiksi ikä, koulutus, aivovaurion piirteet tai neurologiset oireet. Jokainen alkuvaiheessa todettu neuropsykologinen häiriö yli kaksinkertaisti työkyvyttömyyden riskin kahden vuoden seurannassa. Neuropsykologisella oirekuvalla oli Kaurasen mukaan oleellinen rooli myös etuuksien tarpeessa. Neuropsykologinen tutkimus on siis luotettava ja välttämätön työkalu AVH-potilaan hoidossa.

Aivoinfarktiin liittyvää kuntoutustarvetta ja kuntoutuspalvelun toteutumista Helsingin alueella selvittänyt PsM Jenni Uimonen havaitsi yli puolen työikäisenä sairastuneista ohjautuneen kuntoutukseen, joka useimmiten oli toimintaterapiaa ja/tai fysioterapiaa. Neljäsosa sai tiedonkäsittelytoimintojen kohentamiseen keskittyvää neuropsykologista kuntoutusta, joka alkoi selvästi muita kuntoutusmuotoja myöhemmin, keskimäärin kaksi kuukautta sairastumisen jälkeen. Oirekuvan vaikeusaste osoittautui ensisijaiseksi kuntoutukseen ohjautumiseen vaikuttavaksi tekijäksi, neuropsykologiseen kuntoutukseen ohjautumiseen vaikutti myös ikä.

Naiset kokivat PsM Johanna Stenbergin havaintojen mukaan elämänlaatunsa aivoinfarktin jälkeen heikommaksi kuin miehet. Alkoholin käyttöä tarkastellut PsL Siiri Laari totesi toistuvan humalajuomisen korostavan aivoinfarktin kognitiivisia oireita. Sairastumisen jälkeistä väsyvyyttä tutkinut PsM Riikka Pihlaja havaitsi väsymysoireen liittyvän läheisesti masennukseen. Koettu väsyvyys korosti neuropsykologisista ongelmista etenkin muistivaikeuksia ja prosessoinnin hitautta, myös mielialasta riippumatta.

Moniammatillisen AVH-kuntoutuksen tarve ja teho tulee huomioida myös SOTE-uudistusta tehtäessä. Omalla kohdallaan aivoverenkiertohäiriön riskiä voi pienentää kiinnittämällä huomiota elintapasidonnaisiin riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, korkeaan kolesteroliin, tupakointiin ja alkoholiin, ylipainoon, eteisvärinään ja diabetekseen.

Raportti AINO-tutkimushankkeesta (Kela)

Aivoverenkiertohäiriön ennaltaehkäisy (Aivoliitto)

Lokakuun 29. päivä vietettiin vuosittaista kansainvälistä aivoverenkiertohäiriöpäivää. Maailman AVH-päivänä kiinnitettiin huomiota aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen.

Kirjoittaja

Stenberg Johanna

Neuropsykologian erikoispsykologi, PsM

044 7813186 | johanna.stenberg@kuntoutussaatio.fi


Julkaistu: 31.10.2016
Avainsanat: , ,

Jaa sivu!

Simple Share Buttons