Uusia menetelmiä nuorten mielenterveyden ja oppimisen ongelmien tunnistamiseen ja tukeen

Mielenterveyden ongelmat ja oppimisen vaikeudet vaikeuttavat nuorten opintoihin hakeutumista, niissä edistymistä sekä työelämään pääsyä. Nykyisessä nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa myös nuorten tarpeet ja toimintatavat muuttuvat. On tarpeen löytää uusia tapoja tunnistaa vaikeuksia kokevia nuoria sekä tarjota heille motivoivia, nykyaikaan soveltuvia tukimuotoja.

NUTTU-hankkeessa kehitetään seulontamenetelmä vaikeuksien tunnistamiseen

Kuntoutussäätiön NUTTU – Nuoret tuella työelämään -hankkeessa (RAY, 2014–2017) kehitetään mielenterveyden ongelmia tai oppimisen vaikeuksia kokevien nuorten aikuisten tunnistamista helpottavaa seulontamenetelmää. Seulontamenetelmän avulla voidaan kartoittaa nuorten itse kokemia vaikeuksia ja tunnistaa tarkempien selvittelyiden tarpeessa olevat. Seulontamenetelmää voidaan hyödyntää, kun pohditaan soveltuvia jatko-opiskelumahdollisuuksia ja tukipalveluita. Seulan avulla kerätty tieto voi helpottaa siirtymistä opinnoista työelämään. Lisäksi seula toimii erinomaisena puheeksi oton välineenä ja nuorten parissa työskentelevien kätevänä työkaluna.

NUTTU-hankkeessa nuoret täyttävät mielenterveyden ongelmia ja oppimisen vaikeuksia kartoittavan kyselyn käyttäessään TE-palvelujen tukipalveluita. Kyselyssä vaikeuksia raportoivat nuoret kutsutaan psykologin yksilötapaamiseen. Tapaamisessa nuorten vaikeuksia tarkennetaan ja heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ammatillisesti ohjattuun vertaisryhmään ja neuropsykologisiin tutkimuksiin.

Hankkeen alustavien tulosten mukaan seulontamenetelmästä on saatu kannustavia tuloksia ja seulontamenetelmälle on tarvetta. Sen avulla on voitu tunnistaa nuoria, joiden oppimisen vaikeudet ovat jääneet aikaisimmin tunnistamatta. Koska nuorten aikuisten mielenterveyden ongelmat ja oppimisen vaikeudet näyttävät olevan läheisesti yhteydessä toisiinsa, on havaittu hyödylliseksi kartoittaa sekä oppimisen että mielenterveyden pulmia saman kyselyn avulla.

Seulontamenetelmä tulee yleisesti kaikkien nuorten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevien saataville vuoden 2016 lopussa.

Lukivaikeuden neuropsykologinen kuntoutus on tuloksellista

Kuntoutussäätiön tutkimushankkeessa (Kela, 2012–2016) arvioidaan nuorten aikuisten lukivaikeuden neuropsykologisen kuntoutuksen tuloksellisuutta satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla, jossa verrataan neuropsykologista yksilökuntoutusta ja ryhmämuotoista kuntoutusta toisiinsa sekä tilanteeseen, jossa kuntoutusta ei tarjota. Kuntoutusmalli sisältää 12 tapaamista viiden kuukauden aikana ja painottuu erityisesti strategioiden harjoittamiseen (mm. lukemisen, kirjoittamisen, muistin ja vieraiden kielten oppimisen strategiat), itsetunnon tukemiseen, itseymmärryksen lisäämiseen ja ryhmäkuntoutuksessa myös vertaistuen hyödyntämiseen.

Tutkimukseen otettiin mukaan 120 osallistujaa ja kuntoutuksen tuloksellisuutta arvioitiin kognitiivisin ja itsearviointimenetelmin. Alustavien tulosten perusteella molemmissa kuntoutusryhmissä tapahtui merkittävää kohenemista kognitiivisin menetelmin arvioiden erityisesti prosessointinopeutta ja lyhytaikaista muistissa säilyttämistä edellyttävässä työskentelyssä verrattuna kontrolliryhmään. Itsearviointimenetelmistä saadaan tuloksia loppuvuodesta ja kaikki tulokset julkaistaan hankeraportissa ja tieteellisinä artikkeleina. Hankkeesta tehdään myös käsikirja lukivaikeuden neuropsykologista kuntoutusta tarjoaville kuntouttajille.

Kuntoutussäätiön psykologit esittelivät tietoa uusista tunnistamisen ja tuen muodoista Psykologia 2016 -kongressissa Tampereella 24.8.2016.

Kirjoittajat

---

Nukari Johanna

Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL

044 7813 109 | johanna.nukari@kuntoutussaatio.fi

---