Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Myös kuntoutuksessa tunnistettava kunniaan liittyvä väkivalta

Suomeen ulkomailta muuttavien ihmisten määrän kasvu asettaa sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen järjestämiselle ja niissä tehtävälle ammatilliselle työlle haasteita. Nykyisellään palveluissa ei aina tunnisteta ja oteta huomioon aiempaa moninaisemman väestön valtavirrasta poikkeavia palvelutarpeita eikä monenlaisten kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten taustojen vaikutuksia palveluiden käyttöön ja niistä hyötymiseen. Sekä maahan muuttaneiden ihmisten palvelutarpeet että taustat voivat olla hyvin moninaisia – maahan muuttaneet ihmiset eivät muodosta millään tavoin yhtenäistä ryhmää. (Buchert 2015, pdf.)

Maahan muuttaneiden ihmisten joukosta on kuitenkin tunnistettu ryhmiä, jotka ovat taustansa ja/tai tilanteensa vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Yksi tällainen ryhmä ovat kunniaan liittyvän väkivallan uhan alla elävät tai sitä kokeneet henkilöt. Kunniaan liittyvä väkivalta voidaan määritellä yhteisölliseksi väkivallaksi, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunniaa. Kunniaan liittyvä väkivalta nivoutuu vahvasti käsityksiin sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, erityisesti niihin liittyvien käyttäytymissääntöjen, arvojen ja normien noudattamisen valvomiseen ja rikkomisesta rankaisemiseen. Tyttöjen ja naisten ohella myös pojat ja miehet voivat kokea kunniaan liittyvää painostusta, etenkin sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluessaan. (Hansen ym. 2016, pdf.)

Ihmisoikeusliitto julkaisi viime viikolla selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta, siihen puuttumisesta ja sen ennaltaehkäisystä Suomessa. Selvityksen mukaan myös Suomessa esiintyy kunniaan liittyvää väkivaltaa sen erilaisissa ilmenemismuodoissa. Väkivalta voi ulottua sosiaalisesta kontrollista aina vakavaan henkiseen ja fyysiseen väkivaltaan asti. Sosiaalinen kontrolli voi tarkoittaa esimerkiksi eristämistä, kotiarestia ja valvontaa. Henkiseksi väkivallaksi luetaan muun muassa painostaminen, pukeutumisen ja liikkumisen rajoittaminen sekä uhkailu, fyysiseksi väkivallaksi taas pahoinpiteleminen, omaisuuden tuhoaminen ja äärimmäisenä muotona kunniamurhat. Kunniaan liittyvänä väkivaltana pidetään myös taloudellista väkivaltaa, jolla viitataan henkilön taloudellisen aseman rajoittamiseen ja kontrollointiin, sekä avioliittoon pakottamista.

Viranomaisverkostolla, muun muassa sosiaalipalvelujen, opetusalan, kotoutumispalvelujen, terveydenhuollon ja poliisitoiminnan ammattilaisilla, on merkittävä rooli kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisessa ja ehkäisemisessä. Selvityksen mukaan tunnistaminen on usein vaativaa ja siihen tarvittaisiin nykyistä enemmän koulutusta. Puuttumisen ohella on kuitenkin ratkaistava, miten kunniaan liittyvää väkivaltaa kokeneiden tai sen uhan alla pitkään eläneiden fyysistä, henkistä ja sosiaalista toipumista tukevat palvelut järjestetään. Palveluja järjestettäessä on osattava ottaa huomioon paitsi uhrien kielitaito, myös eri yhteisöissä vallitsevat kulttuuriset käsitykset ja sosiaaliset normit.

Myös kuntoutuspalveluissa olisi syytä tunnistaa ja tunnustaa kunniaan liittyvän väkivallan moninaiset ilmenemismuodot. Kuntoutuksen ammattilaisten on tärkeää varautua jo ennalta tilanteisiin, joissa kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäiseminen tai siihen puuttuminen nousee yllättäen esiin. Kunniaan liittyvän väkivallan uhreille suunnatun kuntoutuksen kehittäminen on vielä huomattavasti vaativampi, mutta sitäkin tärkeämpi tehtävä.

Mirkka Vuorento
YTM, tutkija
Twitter: @mvuorento

Ulla Buchert
VTT, erikoistutkija
Twitter: @Ulla_Buchert


Jaa sivu!

Simple Share Buttons