Ministeri Rehula: Kuntoutus isossa roolissa ihmislähtöisten palveluiden rakentamisessa

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula vastaanotti kuntoutuja-asiakkaiden rakentaman polkupyörän.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella voidaan saavuttaa mittavia taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä vasta sitten, kun siirrytään monialaista tukea tarvitsevien kansalaisten kuntoutuspalvelujen uudistamiseen. Kuntoutusta koskeva kannanotto ja kuntoutuja-asiakkaiden rakentama Kunto-pyörä luovutettiin perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle tiistaina 21.6.

Kannanotossaan Kuntoutusverkosto (KUVE) esittää neljä ratkaisua uuden ihmiskeskeisen kuntoutusjärjestelmän rakentamiseksi.

Kuntoutus on yli kahden miljardin euron yhteiskunnallinen investointi.  Nykyinen kuntoutusjärjestelmä on hajanainen, heikosti integroitu ja kuntoutujalle raskas. Osajärjestelmien siilojen väliin putoavat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat, kuten työttömät, mielenterveysasiakkaat, neuropsykiatrisista oireista kärsivät ja maahanmuuttajat. Monet olennaiset palvelut ovat järjestöjen varassa.

”Kuntoutuksella on iso rooli siinä kokonaisuudessa, missä ihmislähtöisiä palveluja rakennetaan. Kuntoutus on tärkeässä asemassa myös ihmislähtöisten palveluiden rakentamisessa. Ihmisen oma selviytymisen arjessa on hyvin keskeistä. Näin myös yhteiskunta säästää”, ministeri Juha Rehula toteaa.

Kuntoutusverkosto KUVE haluaa tuoda esiin kuntoutusjärjestelmän uudistuksen mahdollisuutena integroida yli puolta miljoonaa suomalaista koskeva palvelutuotanto tavalla, jolla saavutetaan mittavia taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä. Kuntoutus on sektori, jossa sote-uudistuksen hyödyt ovat maksimaalisesti saatavissa.

KUVEn kannanoton mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutusjärjestelmän uudistukseen tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä.

”Nykyjärjestelmän hajanaisuus ei korjaannu koordinaatiolla, vaan integroimalla julkista palveluntuotantoa yhä vahvemmin kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen ja yritysten kanssa”, kertoo Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

KUVE tarjoaa kannanotossaan neljä ratkaisua ihmiskeskeisen kuntoutusjärjestelmän rakentamiseen. Uudistusten ytimessä on kansalainen.  Uusi ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan kuntoutujan kanssa eri vastuutahojen yhteistyönä. Uutta teknologiaa hyödyntäen kuntoutuja voi paremmin ja yhteiskunta säästää. Samalla väestöryhmien hyvinvointieroja kavennetaan.

1. Kuntoutus luo aktiivista kansalaisuutta. Järjestöt ovat parhaimmillaan aktiivisen kansalaisuuden edellytysten rakentamisessa: ne luovat osallisuutta ja samalla rakentavat käyttäjälähtöisiä palveluita. Järjestöt ovat vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden kautta selvillä ihmisten arkipäivän haasteista ja voivat suunnata alueellaan kohdennettua käyttäjäkokemusta ja -asiantuntijuutta palveluiden suunnittelijoille ja järjestäjälle.
2. Järjestöjen rooli kuntoutuksessa on merkittävä. Järjestöt tuottavat tällä hetkellä enemmän kuntoutuspalveluita kuin yksityiset yritykset. Uudistuksessa keskeistä on palvelutuotannon integrointi ja tiivis yhteistyö julkisomisteisten sote-yhtiöiden, yritysten ja järjestöjen välillä.
3. Kuntoutusta tulee saada varhaisessa vaiheessa. Lapset ja nuoret ovat kuntoutuspalvelujen tasavertaisen saatavuuden suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa. Kuntien tulevat tehtävät painottuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ennaltaehkäisevästi. Lainsäädännössä on huolehdittava, että kunnille muodostuu todellisia kannusteita huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille. Tärkeää on myös toimiva yhteistyö kunta- ja maakuntatason välillä. Järjestöt ovat silta julkisen toimijan ja kansalaisten välillä.
4. Tutkittu tieto päätöksenteon perustaksi. Kuntoutusjärjestelmän uudistuksessa ja kuntoutustoiminnan käytännön tason parhaita ratkaisuja etsittäessä päätöksenteossa tulee hyödyntää järjestöjen, eri tieteenalojen ja muiden tahojen tuottamaa käytännönläheistä tutkimus- ja kokemustietoa. Järjestöillä on kattavaa tietoa myös siitä, miten kuntoutusjärjestelmää tulisi uudistaa. Järjestöt tukevat päättäjiä tarjoamalla tietoon perustuvia inhimillisiä ja kustannustehokkaita ratkaisuja järjestelmän uudistamiseksi.

Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat:

ADHD-liitto, Aivoliitto, Aivovammaliitto, A-klinikkasäätiö, Allergia- ja astmaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, Hengitysliitto, Iholiitto, Invalidiliitto, Kasvajat ry, Keliakialiitto, Kiipulasäätiö, Kuntoutuksen edistämisyhdistys, Kuuloliitto, Kuurojen liitto, Mielenterveyden keskusliitto, MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö, Miina Sillanpään Säätiö, Munuais- ja maksaliitto, Music Against Drugs, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry, Psoriasisliitto, STTK, Suomen Diabetesliitto, Suomen Fysioterapeutit ry, Suomen Kilpirauhasliitto, Suomen kuntoutusohjaajien yhdistys ry, Suomen Luustoliitto, Suomen Migreeniyhdistys, Suomen Parkinson-liitto, Suomen Psykologiliitto – Kuntoutuspsykologien ammatillinen työryhmä, Suomen Reumaliitto, Suomen Sydänliitto, Suomen Syöpäyhdistys, Syömishäiriöliitto-SYLI ry, Uudenmaan vammaispalvelusäätiö, Vammaisfoorumi, Vanhustyön keskusliitto ja Vates-säätiö.

Kuntoutusverkosto KUVE on SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n ja Kuntoutussäätiön koordinoima vaikuttajaverkosto, johon kuuluu 70 kuntoutuksen toimijaa, järjestöä ja viranomaistahoa.

Katso tallenne Kuntoutus näyttää sote-integraation suunnan -tapahtumasta Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa. >>