Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkijoiden ja kehittäjien blogi
Vaikuttavaa kuntoutusta

Päiväkirjamenetelmä terveyspsykologian tutkimuksessa – COST-tutkijavierailun antia

Päiväkirjamenetelmä (diary method) on terveyspsykologisessa tutkimuksessa varsin vähän käytetty, vaikka päiväkirjatutkimusta on sovellettu jo 2000-luvun alusta, esimerkiksi persoonallisuuden, fyysisten oireiden ja pterveyden tutkimisessa. Hollannissa menetelmää ja digitaalisia sovelluksia hyödynnetään monissa sikäläisissä alan tutkimuksissa.

Cancer and Work Network (CANWON) on syöpätutkijoiden COST-yhteistyöverkosto, joka yhdistää tutkijoiden tietämystä syövästä selvinneiden henkilöiden työhön paluuseen liittyvistä tekijöistä ja kehitteillä olevista innovatiivisista, monitieteellisistä, syöpäpotilaiden työhön paluuta edistävistä kuntoutus- ja arviointimenetelmistä. Verkoston jäsenenä minulle tarjoutui mahdollisuus tehdä viikon mittainen tutkijavierailu Hollantiin, Groningenin yliopistoon ja tutustua siellä käynnissä olevaan terveyspsykologian tutkimukseen.

IMG_0466

Päiväkirjatutkimuksen ideana on se, että tutkimuksen kohteena olevia henkilöitä tutkitaan intensiivisesti, jopa monta kertaa päivässä tietyn ajanjakson, esimerkiksi kahden viikon, ajan. Tällaisella tutkimusotteella voidaan tutkia esimerkiksi tunteiden ja mielialojen nopeita muutoksia ja vaihteluita. Näin voidaan aiempaa paremmin tutkia syy-seuraussuhteita ja yksilön kokemaa muutosta. Lisäksi voidaan samanaikaisesti kartoittaa myös tutkittavan läheisten kokemuksia. Kyseisen menetelmä soveltuu erinomaisesti myös kuntoutusinterventioiden vaikutusten tutkimukseen.

Groningen yliopistossa oli käynnissä useita tutkimushankkeita, joissa selvitettiin päiväkirjamenetelmän avulla vaikeasti sairaan potilaan arjessa kokemien tunteiden ja sosiaalisen tuen yhteyttä hänen kokemaansa fyysiseen oireiluun. Meneillään olevissa päiväkirjamenetelmää hyödyntävissä tutkimushankkeissa selvitettiin mm. syöpäpotilaan kokeman uupumusoireyhtymän ja kroonisen migreenin taustalla olevia psykososiaalisia tekijöitä. Tutkimustulosten odotetaan tuovan uutta tietoa potilaan vointia edesauttavista tai heikentävistä jokapäiväisistä tekijöistä. Nämä tekijät pyritään jatkossa huomioimaan kuntoutuksen interventioissa.

Hollantilaisten tekemässä tutkimuksessa päiväkirjamerkintöjen rekisteröimisessä hyödynnettiin uusinta digitaalista tekniikkaa, kuten mobiiliteknologiaa. Potilaat ja heidän puolisonsa täyttivät psykososiaalisia tekijöitä ja oireita kartoittavan kyselyn kolmesti päivässä joko tutkimuksen ajaksi jaetun tabletin tai oman älypuhelimensa välityksellä. Kyseisiä hollantilaisten kehittämiä mobiilisovelluksia ja arviointimenetelmiä voitaisiin hyvin soveltaa myös Suomessa.

EU:n COST-toiminnalla halutaan tukea erityisesti uusien tutkimusryhmien ja nuorten tutkijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä uusilla tieteen ja teknologian aihealueilla. Koin, että COST verkostoitumisohjelma on erittäin hyvä keino uusien tutkimusyhteyksien muodostamiseen ja jo toimivien kontaktien tiivistämiseen. Sain uutta tietoa oman alani tutkimusmenetelmistä, ja loin uusia kontakteja. Uskon, että vierailuni Groningenin yliopistossa avaa uusia kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämishankeyhteistyömahdollisuuksia myös kuntoutuksen tutkimuksen kentälle.

IMG_0510

Mila Gustavsson-Lilius, PsT, erikoistutkija, voimavarasuunnittelija
Kuntoutussäätiö


Jaa sivu!

Simple Share Buttons