Kuntoutus-lehti 1/2016: Vapaaehtoistoiminnan merkitys ja tilaus kasvussa

”Kokemusasiantuntijuus on­kin vakiintunut sosiaali- ja terveydenhuol­lon keskusteluun, ja sitä on alettu hyödyntää palvelujen tuottamisessa, kehittämisessä, arvi­oimisessa sekä suunnittelussa yhä enemmän”, kirjoittavat Päivi Rissanen ja Jouni Puumalainen Kuntoutus-lehdessä 1/2016.

Rissanen ja Puumalainen pohtivat katsauksessa myös vapaaehtoistoiminnan tulevaisuutta. Vapaaehtoistoiminnan merkitys, tilaus ja tarve on kasvussa erityisesti hyvinvointivaltion kohtaamien vaikeuksien vuoksi.  Vapaaehtoistyö tulee myös  todennäköisesti muuttamaan muotoaan. ”Vapaaehtoistyö muuttunee entistä sirpaleisemmaksi ja lyhytkestoisem­maksi. Vielä selkeämpi muutos tulee olemaan netissä tapahtuvan toiminnan lisääntyminen.”

Katsauksen mukaan vapaaehtoistyötä voi tarkastella monesta näkökulmasta: se voidaan nähdä palkattomana työnä ja palveluna, mutta myös aktivismina tai vakavasti käytettynä vapaa-aikana. Vapaaehtoistoiminnan liika institutionalisoituminen on kohdannut kritiikkiä: esimerkiksi yhdistykset voivat etääntyä perinteisistä arvoistaan muuttumalla osaksi järjestelmää.

”Vastaavaa kritiikkiä on esi­tetty kokemusasiantuntijuutta kohtaan; muut­tuminen osaksi järjestelmää saattaa jähmettää kokemusasiantuntijana toimimista. Tärkeää on, etteivät muutokset uhkaa vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden tärkeintä kykyä eli ihmisten kokonaisvaltaista kohtaamista”, Rissanen ja Puumalainen kirjoittavat.

Katsaus on osa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-hankkeen (2015–2018) raportointia. Hankkeen tavoitteena on tarkastella ja kehittää järjestöissä tapahtuvaa tutkimustoimintaa sekä järjestöjen välistä yhteistyötä.

Tilaa Kuntoutus-lehti.