Yhteistoiminta ja kuntoutujan toimijuus onnistuneen työhönkuntoutuksen taustalla

Kelan TK2-kehittämishankkeessa toteutettua kuntoutusmallia ja sen toimivuutta arvioineessa työryhmässä oli mukana Kuntoutussäätiöstä vanhempi asiantuntija Matti Tuusa ja projektipäällikkö Mikko Henriksson.

”Moninäkökulmaisen tapaustutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa kuntoutumisprosessista ja siten avata kuntoutuksen niin sanottua mustaa laatikkoa”, Henriksson ja Tuusa kertovat. ”Kuntoutusta edistävien tai estävien tekijöiden lisäksi on tarpeen hahmottaa kuntoutus- ja kuntoutumisprosessin mekanismeja toimijoiden yhteistoiminnassa.”

Tutkimuksessa muun muassa havaittiin, että mekanismit kiinnittyivät aika- ja tilannesidonnaisesti kuntoutuspalveluihin ja kuntoutujan elämänkonteksteihin. Kuntoutus tuki työssä jatkamista, jos kuntoutujan toimijuutta tuettiin ja hän sai riittävästi tietoa tavoitteiden asettamiseen ja päätöksen tekoon. Kuntoutuksen vaikutukset työhön ja työuraan edellyttivät kuitenkin työpaikan ja esimiehen aktiivista osallistumista kuntoutusprosessiin. Jos kuntoutumista edistävä mekanismi työpaikalla ja esimiestyössä ei toiminut, tulokset rajoittuivat terveyteen ja hyvinvointiin.

”Kuntoutuksen ja kuntoutumisen mekanismeja esiin nostanut tapaustutkimus tuo oman lisänsä myös kuntoutuksen vaikuttavuudesta käytävään keskusteluun”, Henriksson lisää.

Seppänen-Järvelä, R; Syrjä, V; Juvonen-Posti, P; Pesonen, S; Laaksonen, M; Tuusa, M; Savinainen, M; Henriksson, M: Yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja kuntoutumisen polulla. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen tapaustutkimus. Kelan sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 141.

Lataa tutkimus. >>