Kuntoutussäätiön selvitys: Kaikille avoin liikunta lisää osallisuuden kokemuksia

Kuntoutussäätiön työselosteita -sarjassa on nyt julkaistu Terhi Korkialan kirjoittama Liikunnalla lisää osallisuutta -selvitys, johon on koottu hyviä käytäntöjä soveltavan liikunnan osallisuuden edistämiseksi, osallistumisen esteiden purkamiseksi sekä soveltavan liikunnan tarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi.

Soveltavaa liikuntaa tarvitsevat sellaiset henkilöt, joiden on esimerkiksi vamman tai sairauden heikentymisen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tähän ryhmään kuuluu Suomessa peräti 20–25 % väestöstä, mikä tarkoittaa noin miljoonaa suomalaista.

Liikunnan vaikutukset ovat myös moninaisemmat kuin usein ajatellaan. ”Liikunnallisen elämäntavan lisäämisestä puhutaan paljon terveyden näkökulmasta, mutta sen vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöllisyyteen, sosiaaliseen pääomaan ja osallisuuteen ovat yhtä merkittäviä”, Korkiala sanoo.

Liikunnan yksi tärkeä merkitys onkin lisätä osallisuuden kokemuksia ja integroitumista yhteiskuntaan.

”Kaikille tarjottava mahdollisuus liikunnan harrastamiseen on yksi keino edistää osallisuutta. Liikuntaharrastuksissa tapaa uusia ihmisiä ja yhdessä harrastaminen aktivoi vuorovaikutukseen muiden kanssa ehkäisten esimerkiksi syrjäytymistä. Yhdessä liikkuminen vähentää vammaisuuden stigmaa edistäen kaikille avointa yhteiskuntaa.”

Selvityksen tiedot käyttöön Liikunta ja osallisuus -hankkeessa

Toukokuussa 2015 astui voimaan uusi liikuntalaki, joka korostaa aikaisempaa enemmän liikunnan tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

”Useimmiten kyse on ympäristöstä, joka rajoittaa henkilön mahdollisuuksia toimia tasavertaisesti yhteisössään”, Korkiala kertoo selvityksessä esiin nousseista liikunnan esteistä.  ”Esteettömyys on yksi yhdenvertaisten liikuntamahdollisuuksien perusedellytys. Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikuntaan osallistumista voivat haitata muun muassa toimivien tukipalveluiden, kuten kuljetus-, saattaja- ja avustajapalveluiden sekä helposti saatavissa olevien apuvälineiden puuttuminen.”

Paitsi konkreettinen ympäristö myös asenneilmapiiri vaikuttaa siihen, onko kaikkien osallistuminen liikuntaan aidosti mahdollista.

”Sairaus tai vammakin voi joskus tuntua ylitsepääsemättömältä esteeltä minkäänlaiselle liikkumiselle. Kuitenkin tieto siitä, että oman terveyden ja toimintakyvyn kannalta pienikin liikunta ja aktiivisuus ovat tärkeitä, voi motivoida liikkumaan.”

Liikunnalla lisää osallisuutta -selvitys on osa Kuntoutussäätiön Liikunta ja osallisuus -hanketta, joka toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuosina 2015–2017. Hankkeen tavoitteena on kehittää osallisuuden näkökulmaa osana järjestöjen erityisryhmille tarjoamia liikunta- ja muita vapaa-ajan toimintoja.

”Selvityksestä saatua tietoa pyritään levittämään ja soveltamaan hankkeen käytännön kehittämistyössä mahdollisimman laajasti. Tarkoituksena on juurruttaa koottuja hyviä käytäntöjä osaksi mukana olevien tahojen toimintaa”, Korkiala sanoo.

Hankkeen kehittämistyö on aloitettu Mikkelissä ja Seinäjoella tänä vuonna yhteistyöverkostojen kokoamisella ja tilanteen kartoituksella. Joulukuun alussa järjestetään ensimmäiset työpajat, joissa esitellään olemassa olevia käytäntöjä sekä hankkeen kuluessa esiin nousseita ideoita, osallisuuden edistämisen keinoja ja toimijoiden yhteiskehittelyn tuloksia.

Liikunnalla lisää osallisuutta -työselosteen voi ladata täältä pdf-muodossa.

Seuraa myös Liikunta ja osallisuus -hankkeen etenemistä.