Vaikuttavaa työelämään kohdistuvaa kuntoutusta: Kuntoutussäätiön esittämät teemat seuraavalle hallituskaudelle

1. Toimivat kuntoutusjärjestelmät rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa

Työurien pidentäminen, työhyvinvointi ja kestävä julkinen talous edellyttävät toimivaa kuntoutusta ja kuntoutusjärjestelmiä. Kuntoutusta koskevan tiedon välittämisessä ja hyödyntämisessä on paljon parantamismahdollisuuksia.

Kuntoutusjärjestelmien kehittäminen edellyttää eri toimintojen ja toimijoiden kumppanuutta ja yhteensovittamista. On tärkeää hyödyntää eri toimijoiden osaamista sekä niitä tiedon ja tiedolla vaikuttamisen väyliä, joita on rakennettu Suomessa pitkäjänteisesti. Esimerkiksi valtakunnallisesta, puolueettomasta Kuntoutusportti-tietoportaalista on mahdollista rakentaa vielä nykyistä vaikuttavampi ja näkyvämpi väylä suomalaiseen kuntoutuksen ajantasaiseen tietoon ja kehittämiseen.

2. Nuoret työelämään ja osallisiksi

50 000 suomalaisnuorta on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Nuorisotakuu vaatii uusia toimintamalleja ja vaikuttavampaa kumppanuutta toimijoiden välillä. Sosiaalinen kuntoutus avaa uusia mahdollisuuksia nuorten osallisuuden parantamiseen.

Nuorten osallisuutta vahvistamaan tarvitaan sekä pitkäjänteistä kehittämistyötä että nopeampia kokeiluja. Kumppanuus kuntien, järjestöjen sekä erilaisten vertaisryhmien ja projektimaisesti organisoitujen liikehdintöjen välillä on tärkeää. Laajalla kokeiluohjelmalla voitaisiin löytää hyvät ja vaikuttavimmat käytännöt nuorten osallisuuteen. Digitalisaatio tukee kaikkien ikäryhmien kuntoutumista ja osallisuutta. Erityisen tärkeä digitalisaatio on nuorten kohdalla. Digitaalinen, ajasta ja paikasta riippumaton kuntoutus on otettava kuntoutuksen kehittämisen painopistealueeksi.

3. Osatyökykyiset työelämään

Työssä jatkaminen ja työelämään osallistuvien määrän lisääminen ovat yhteiskuntapolitiikan keskeisiä tavoitteita kestävyysvajeen pienentämiseksi. Työelämän kehittäminen on myös työkyvyn ja osatyökykyisten voimavarojen parantamista. Työrajoitteisille ja osatyökykyisille tarvitaan kuntouttavaa tukea ja voimavarojen vahvistamista. Työantajille osatyökykyisten palkkaaminen on tehtävä houkuttelevaksi.

Osatyökykyisyyttä koskeva tieto tulee koota yhteen niin että se on helposti työnantajien, työn kehittäjien ja osatyökykyisten itsensä löydettävissä. On selvitettävä mahdollisuus alentaa yritysten työnantajamaksuja ja tarjota yrityksille verotuksellisia helpotuksia silloin, kun he palkkaavat osatyökykyisiä. Työkykykoordinaattorin tai työvalmentajan palkkaaminen tulee saada Kelan korvausten piiriin. Osittainenkin työelämään osallistuminen tulee tehdä houkuttelevaksi työntekijälle ja poistaa tulo- ja byrokratialoukut, kuten tukien viivästyminen. Työkyvyn ja työhön paluun tukemisessa painopisteen tulee olla työelämään pyrkivissä ja nuorissa, jotka terveydellisistä tai sosiaalisista rajoitteista huolimatta haluavat osallistua työelämään.