Kuntoutus-lehti pureutuu kokonaisvaltaisesti sosiaaliseen kuntoutukseen

Vuoden viimeinen Kuntoutus-lehti on rakennettu sosiaalisen kuntoutuksen ympärille. Sosiaalista kuntoutusta on määritelty useamman vuosikymmenen ajan vaihtelevin tuloksin. Lehden tavoitteena on tuoda asiaan kokonaisvaltaisuutta muun muassa historian, kuntoutusasiakkaan sekä lainsäädännön kautta.

Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja pohtii asiaa sosiaalihuollon uudistuksen kannalta. Hän näkee, että sosiaalihuoltolakiehdotus käsittelee laajempaa kohdealuetta kuin sairauden tai vammaisuuden synnyttämät tarpeet toimenpiteille. Lakiehdotuksessa korostuu kuntoutuksen tavoitteellisuus. Hän nostaa esiin, että ammattilainen ei koskaan voi saada aikaan kuntoutumista, asiakkaan tahto ja sitoutuminen ovat avainasemassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat Vappu Karjalainen ja Katri Hannikainen-Ingman kysyvät, ovatko nuoret toimeentulotuen asiakkaat kuntoutuksellisesti syrjässä. He nostavat kuntoutuksen merkittäväksi vastavoimaksi syrjäytymistaistelussa.

Keitä ovat vaikeasti työllistyvät ja tarvitsevatko he sosiaalista kuntoutusta? Kuntoutussäätiön Jaakko Harkon, Mika Ala-Kauhaluoman ja Tuula Lehikoisen katsauksessa esitetään tuloksia rekisteritutkimuksesta, jonka kohteena olivat kunnan osarahoittamaa työmarkkinatukea saavat eli vaikeasti työllistyvät helsinkiläiset.

Tutustu lehteen tästä linkistä.