Suoraan sisältöön

Kuntoutussäätiön tutkimus: Kuka hakee ja pääse Kelan kuntoutukseen – ja miksi?

Kuntoutukseen käytetään Suomessa vuosittain merkittävä määrä resursseja. Kelan kuntoutukseen osallistui vuonna 2011 yli 87 000 ihmistä ja siihen käytettiin 262 miljoonaa euroa. Kuntoutuksen oikea kohdentuminen on tärkeää resurssien tehokkaan käytön kannalta. Miksi osa huonommassa asemassa olevista hakee kuntoutukseen myöhään tai jättää kokonaan hakematta?

Kuntoutussäätiön tutkimuksessa  Kuntoutukseen? Sosioekonomiset tekijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä selvitettiin muun muassa koulutuksen, ammattiryhmän, tulojen ja perheaseman yhteyttä Kelan tarjoaman kuntoutuksen hakemiseen ja myöntöihin vuonna 2004.

Tutkimusaineistossa yhdistettiin Kelan ja Tilastokeskuksen laajoja rekisteriaineistoja. Käytössä oli 1,36 miljoonan ihmisen tiedot. Heistä yli  64 000 oli hakenut kuntoutusta. Sairastavuutta arvioitiin muun muassa erityiskorvattavien lääkkeiden hankkimisella sekä sairauspäivärahatiedoilla.

Koulutetut naiset harkinnanvaraiseen kuntoutukseen muita varhaisemmassa vaiheessa

Henkilön tausta vaikutti siihen, millaiseen kuntoutukseen hän osallistuu. Vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta hakivat ja siihen todennäköisimmin hyväksyttiin vähän koulutetut ja pienituloiset. Harkinnanvaraiseen kuntoutukseen sen sijaan hakivat ja pääsivät useimmin työssä olevien lapset, työlliset, opiskelijat sekä ne, joilla oli keskimääräistä korkeampi koulutus ja tulot. Koulutetut naiset hakivat kuntoutukseen muita vähäisemmällä sairastavuustasolla. Perusasteen koulutuksen saaneet naiset ja miehet hakivat harkinnanvaraiseen kuntoutukseen vähän erityisesti mielenterveyden häiriöiden perusteella, kun huomioi heidän sairastavuustasonsa.  

Yksinelävät, työkyvyttömyyseläkeläiset ja työttömät pääsevät kuntoutukseen muita harvemmin

Lapsilla kuntoutuksen hakemista lisäsi lapsuuden perheen ulkopuolella asuminen, työikäisillä yksin elä-minen. Myöntävän päätöksen aikuisista saivat kuitenkin useimmin avioliitossa olevat. Muita harvemmin myöntävän kuntoutuspäätöksen saivat työkyvyttömyyseläkeläiset, kuntoutustuella olevat nuoret aikuiset ja työttömät. Tutkimuksessa kävi myös ilmi että ikääntyvät hakivat koulutukseen ja työkokeiluihin työuran pidentämisen näkökulmasta hyvin vähän.

Julkaisu
Pensola T, Kesseli K, Shemeikka R, Rinne H, Notkola V.  KUNTOUTUKSEEN? Sosioekonomiset tekijät Kelan kuntoutukseen hakemisessa ja myönnöissä. Helsinki: Kuntoutussäätiön tutkimuksia 86/2012.

Toimittajakappaleet:

Timo Korpela, puh. 044 781 3128, timo.korpela(at)kuntoutussaatio.fi

Julkaisu pdf-versiona >>

Lisätietoja:  
Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Veijo Notkola, puh. 040 509 4182
VTT Tiina Pensola, puh. 030 474 2251

Tilaukset 27.11.2012 alkaen Kuntoutussäätiön julkaisumyynnistä:  johanna.anttila(at)kuntoutussaatio.fi
Julkaisu on maksuton, postikulut laskutetaan.


Sisältö päivitetty 06.04.2016

Jaa sivu!

Simple Share Buttons