Tiedote: Maahanmuuttajien kuntoutus edellyttää riittävää tiedottamista ja erityisosaamista

Maahanmuuttajat hakeutuvat kantaväestöä harvemmin kuntoutukseen ja heille myönnetään sitä harvemmin

Tutkimuksen rekisteriaineistoa koskevassa osassa (Härkäpää ym., Kuntoutus 2/2012) tarkasteltiin kaikkien vuosina 2007–09 Kansaneläkelaitokselta kuntoutusta hakeneiden noin 173 000 henkilön kuntoutushakemusten kohdentumista, niiden perustana olevia sairausdiagnooseja sekä hakemuksia koskevia kuntoutuspäätöksiä. Maahanmuuttajataustaisia hakijoita oli em. hakijajoukossa 2669 henkeä eli 1,5 % kaikista hakijoista. Väestöosuuteensa nähden erityisesti työikäiset maahanmuuttajat hakevat selvästi harvemmin Kelan kuntoutusta: kantaväestöstä 3,2 % haki kyseisinä vuosina Kelan kuntoutusta, maahanmuuttajista 1,3 %. 

Työikäiset maahanmuuttajat hakeutuvat harvemmin kuntoutukseen ja heille myönnetään ammatillista kuntoutusta harvemmin kuin kantaväestölle. Rekisteritutkimuksen tuloksia voidaan selittää palvelujärjestelmän kitkakohtien ja ns. portinvartijuuden näkökulmasta, joita on tarkasteltu tutkimuksen toisessa, haastatteluaineistoon perustuvassa osassa. 

Palveluihin ohjaamista vaikeuttavat yhteisen kielen puuttumisen lisäksi tiedonsaannin puutteet ja sosiaalisen tukiverkoston puuttuminen

Nyt julkaistavassa tutkimuksen toisessa osassa selvitetään, millaisia haasteita ammattilaisten näkökulmasta liittyy työikäisten ja kotoutumisvaiheen ohittaneiden maahanmuuttajien mielenterveyskuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen. Lisäksi tarkastellaan millaisia ratkaisuja haasteisiin on löydetty. 

Tutkimusta varten haastateltiin 95:ttä hyvinvointipalveluiden ammattilaista pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Haastateltavat olivat sosiaali- ja terveyspalveluiden, työ- ja elinkeinotoimistojen, työvoiman palvelukeskusten, järjestöjen sekä Kelan johtajia ja työntekijöitä, joilla on pitkä kokemus työstä maahanmuuttajien kanssa. 

Ammattilaiset kokevat työn maahanmuuttajien kanssa olevan usein vaativampaa kuin muiden asiakkaiden kanssa. Haasteita kuntoutuksen järjestämiselle aiheuttavat mm. muuttoon liittyvät kokemukset, yhteisen kielen puuttuminen, kulttuurierot ja sosiaalinen asema.

Haasteisiin voidaan tarttua kolmella eri tasolla. Ensinnäkin voidaan lisätä hyvinvointipalvelujen ammattilaisten tietoja ja taitoja ja tukea heidän mahdollisuuksiaan toimia tarvittaessa eri tavoin kuin syntyperäisten suomalaisten asiakkaiden kanssa. Toiseksi voidaan kehittää ja käyttää erilaisia tukipalveluja ja kolmanneksi voidaan tuottaa erillispalveluja maahanmuuttajille. 

Ammattilaisten tietojen ja taitojen lisäämisen edellytys on, että palvelujen johto organisoi ja resursoi tehtävät uudelleen. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää myös, että palveluissa käytetään aina tarvittaessa tulkkausta ja konsultaatiota tai muita tarvittavia tukipalveluja. Lisäksi tulee kehittää suomen kielen opetusta ja kuntoutusta yhdistäviä palveluja niille maahanmuuttajille, joilla on kuntoutuksen tarve, mutta jotka jäävät palvelujen ulkopuolelle samanaikaisen heikon suomen kielen vuoksi. 

Suomalaisia hyvinvointipalveluja ohjaavien yleisten periaatteiden mukaisesti myös maahanmuuttajien palveluihin ohjaamisen tulisi perustua palvelutarpeeseen, ei siihen, että asiakas kuuluu tiettyyn väestöryhmään. Näin ollen myös maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada palveluja tulisi kehittää mahdollisimman pitkälle osana olemassa olevia palveluja.

Lisätietoja:

Ulla Buchert, tutkija, VTM, Kuntoutussäätiö, etunimi.sukunimi@kuntoutussaatio.fi

Kristiina Härkäpää, professori, Lapin yliopisto, puh. 040 548 3889, etunimi.sukunimi@ulapland.fi

Julkaisu: 

Buchert U, Vuorento M. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden ammattilaisten näkemyksiä maahanmuuttajien ammatillisen ja mielenterveyskuntoutuksen haasteista ja ratkaisuista. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 81, 2012. ISBN 978-951-669-893-2 (nid.), 978-951-669894-9 (pdf).

Tilaukset:

julkaisut@kela.fi tai puh. 020 634 1947

Rekisteritutkimus:

Härkäpää K, Vuorento M, Buchert U, Lehikoinen T. Maahanmuuttajat Kelan kuntoutuspalveluissa. Kuntoutusta hakeneet, kuntoutuspäätökset ja myönnetyt toimenpiteet. Kuntoutus 35, 2, 2012, 13–29.