Suoraan sisältöön

ETK:n, Kuntoutussäätiön, Lapin yliopiston ja VATT:n tutkimus: Pidempiä työuria varhaisella kuntoutuksella

”Kuntoutukseen kannattaa panostaa, sillä nykyiselläänkin se nostaa työssä jatkamisen todennäköisyyttä ja osallistujat ovat motivoituneita”, toteavat erikoistutkija Raija Gould ETK:sta sekä kuntoutustieteen professori Kristiina Härkäpää ja professori emerita Aila Järvikoski Lapin yliopistosta.

Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyyden uhka ja kuntoutuksen tarve jäävät edelleen usein havaitsematta. Mielenterveyskuntoutus alkaa usein vasta silloin, kun työkyvyttömyyden uhka on jo toteutunut eli henkilö on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmat on merkittävä työkyvyttömyyden syy, niistä kärsivien varhaisella kuntouttamisella olisi iso vaikutus.

Joka kolmas kuntoutusohjelma raukeaa tai keskeytyy. Keskimääräistä useammin keskeytyy työttömänä olleiden kuntoutus. Heillä ei ole työterveyshuoltoa tukenaan eikä työpaikkaa mihin palata. Heidän työllistymisensä vaatisi tiiviimpää yhteistyötä eri osapuolilta.

Kuntoutukseen osallistuvien määrän lisääminen edistäisi työurien pidentämistavoitetta. Myös seurantaa pitäisi tehostaa aina kuntoutusprosessin alusta työllistymisvaiheeseen saakka.

”Tarvitaan enemmän kuntoutusta suoraan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen sijaan”, tutkijat toteavat.

Koko tiedote luettavissa ETK:n sivuilla >>


Sisältö päivitetty 06.04.2016

Jaa sivu!

Simple Share Buttons