Alkoholin merkitys kuolleisuuteen kasvaa työttömyyden pitkittyessä

Työttömillä yli kaksinkertainen työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus ammattiryhmästä riippumatta

Tiina Pensolan esitelmä käsitteli työttömien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ammattiryhmän ja työttömyyden keston mukaan sekä työttömien kuolleisuutta. Kuolleisuustulokset perustuvat myöhemmin syksyllä julkaistavaan Työsuojelurahaston rahoittamaan tutkimukseen Ammattiryhmät ja kuolleisuus.  

Työttömänä olleista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy väkimäärän suhteutettuna enemmän naisia ja miehiä kuin työllisistä. Työttömyyden pitkittyminen lisää eläkkeelle siirtymistä samalla tavalla työntekijä- ja asiantuntija-ammateissa, vaikka työntekijäammateissa eläkealkavuus on suurempi.  Pitkäaikaistyöttömillä on myös suurempi todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti kuin alle kaksi vuotta työttömänä olleilla tai työllisillä, joiden riski on matalin.

Alkoholisiin kuolemansyihin oli työttömillä liitettävissä noin puolet heidän keskimääräisestä odotettavissa olevasta elinajan menetyksestä ikävälillä 25–65 vuotta: pitkäaikaistyöttömillä naisilla 1,5 vuotta 3,2 vuodesta ja miehillä 4,2 vuotta 7,8 vuodesta. Alkoholiin liittyvillä taudeilla ja myrkytyksillä on merkittävä vaikutus työikäisten kuolleisuuteen. Tämä vaikutus kasvoi työttömyyden pitkittyessä. Työttömien ylikuolleisuus liittyy myös moniin muihin tekijöihin. Vaikka kaikki alkoholiin liittyvät kuolemansyyt poistettaisiin, työttömillä ennenaikaisen kuoleman riski olisi naisilla kaksin- ja miehillä kolminkertainen työllisiin verrattuna.     

Vajaakuntoiset avoimille työmarkkinoille tuetun työllistymisen avulla

Jaakko Harkko esitteli tuetun työllistymisen arviointia. Näyttöön perustuva tuettu työllistyminen on kansainvälisesti käytössä oleva ja toimivaksi osoitettu toimintamalli vajaakuntoisten työnhakijoiden ja muiden vaikeasti työllistyviin ryhmiin kuuluvien työllistämiseksi.  Mallin lähtökohtana on, että vajaakuntoisilla henkilöillä on oikeus työskennellä avoimilla työmarkkinoilla eriytettyjen ympäristöjen sijaan.

Kuntoutussäätiö toteutti vuonna 2010 Nuorten Ystävien tuetun työllistymisen hankkeen ulkoisen arvioinnin. Osana arviota hankkeessa kehitettyä toimintamallia arvioitiin suhteessa näyttöön perustuvan tuetun työllistymisen laatumalliin. Henkilöstöresursointiin ja työllistymisen tukemiseen liittyviltä osiltaan mallin todettiin olevan siirrettävissä suomalaiseen kontekstiin. Sisäänrakennetut oletukset palvelujärjestelmän toiminnasta estävät kuitenkin toimintamallin käyttöönoton sellaisenaan osaksi Suomen palvelujärjestelmää.

Lisätiedot
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Tiina Pensola
p. 045-657 8779 | tiina.pensola@kuntoutussaatio.fi
Projektitutkija Jaakko Harkko
p. 044 781 3121 | jaakko.harkko@kuntoutussaatio.fi