Uutiset

Ihmisten työllistymisedellytyksien parantaminen on tehokas keino torjua syrjäytymistä ja köyhyyttä

Julkaistu
12.5.2022

Työllistymisedellytyksien parantamisella voidaan tehokkaasti ja vaikuttavasti torjua ihmisten syrjäytymistä ja köyhyyttä. Kuntoutussäätiö toi esille asiaan liittyviä ratkaisuja ministerien Aki Lindénin ja Hanna Sarkkisen organisoimassa pyöreän pöydän keskustelussa. Tilaisuus järjestettiin 11.5.2022 sosiaali- ja terveysministeriössä.

Kuntoutussäätiön puheenvuoron tilaisuudessa käytti toimitusjohtaja Soile Kuitunen.

Suomessa on laaja joukko ihmisiä, jotka eivät kiinnity tuloksellisesti työllistymispalveluihin

Suomessa on arvioiden mukaan 30 000 – 50 000 työikäistä ihmistä, jotka eivät tällä hetkellä kiinnity tuloksellisesti mihinkään työllistymispalveluun. Kuntouttava työtoiminta tai palkkatuettu työ on heidän elämäntilanteeseensa ja toimintakykyynsä nähden liian vaativaa.

Tampereella työllisyysjohtaja Regina Saari on korostanut kaikista haavoittuvimpien ihmisten huomioimista uusia työllisyyden tukimalleja kehitettäessä.

Työllistymisedellytyksien parantaminen on pitkäjänteistä työtä

Syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten työkyvyn ja työllistymisedellytyksien parantaminen on pitkäjänteistä työtä. Tulosmittarina ei voi käyttää pelkkää työllistymistä.

Usein vaikuttavuutta ilmentää parhaiten se, että ihmisen hyvinvointi on parantunut, hänen sosiaaliset suhteensa ovat kehittyneet paremmiksi ja elämä kokonaisuudessaan on alkanut tuntua mielekkäämmältä. Ihmiset hyötyvät eniten kannustavista ja mahdollistavista palveluista ja räätälöidystä tuesta.

Kuntoutussäätiön tutkimusten ja kokemusten mukaan parhaimpiin tuloksiin on päästy riittävän pitkäkestoisella, työhönvalmentavalla otteella, jossa ihminen on huomioitu kokonaisuutena voimavaroineen ja mahdollisuuksineen.

Monialainen osaaminen työllistymisedellytyksien parantamisessa on välttämättömyys. Syrjäytymiskehitys on tulosta monen riskitekijän kasautumisesta. Tällöin ihminen tarvitsee apua samanaikaisesti ongelmiin, kuten terveyspulmiin, mielenterveyden häiriöihin, päihteiden käyttöön, vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissaan ja pitkäaikaistyöttömyyteen.

Järjestöt toimivat siellä minne julkinen sektori ei yllä

Järjestöt toimivat siellä, minne julkisen sektorin palvelut eivät yllä. Järjestöt ovat jatkuvassa ja elävässä yhteydessä ihmisten arkeen. Ne kykenevät ennakoimaan monia ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia kehityskulkuja jo paljon ennen kuin ne tulevat viranomaisten tietoon.

Järjestöillä on laaja ja monipuolinen ihmisten työ- ja toimintakykyyn liittyvä osaaminen. Järjestöt myös koko ajan uudistavat syrjäytymistä ehkäiseviä ja työllistymisedellytyksiä parantavia toimintatapojaan.

Kiinnostavia esimerkkejä löytyy erilaisten palveluiden ja toimintatapojen yhdistelmistä. Esimerkiksi Sininauhasäätiö on kehittänyt toimintatapaa, jossa asumispalveluiden työntekijöitä valmennetaan auttamaan asiakkaitaan löytämään omia voimavarojaan ja tulevaisuuden suuntaa. Tällöin ainakin osalle asiakkaista työllistyminen tuetusti voisi jatkossa olla mahdollista.

Kuntoutussäätiö kehittää yhdessä muiden järjestöjen kanssa työllistymisedellytyksiä parantavaa toimintaa

Kuntoutussäätiö tukee tällä hetkellä viiden järjestön yhteistyötä työllistymisedellytyksiä parantavan toiminnan kehittämiseksi. Järjestöt ovat Irakin naisten yhdistys, Kalliolan Setlementti, Neuroliitto, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ja Sininauhaliitto.

Kuntoutussäätiö saa kehittämistyöhön rahoitusta STEA:n jakamista Veikkausvoittovaroista osana kohdennettua avustusta vuoden 2022 loppuun saakka. Säätiön toteuttaman kyselyn mukaan järjestöjen yhteiskehittämiselle ja keskinäiselle oppimiselle on laaja tarve myös jatkossa.

Kuntoutussäätiön kannanotto kokonaisuudessaan (pdf).

No items found.

Kysyttävää?
Ota meihin yhteyttä!